Mulla on paljon ongelmia. Oon yrittänyt olla liian vahva liian pitkään. Ja nyt tuntuu että ongelmat alkaa painamaan hartioita liikaa, ja ne pitäisi vihdoin nostaa pöydälle ja selvittää. Mutta en uskalla.

 

Oon elämäni aikana ollut kerran rakastunut. Ja sain kärsiä siittä pitkään. Särkynyt sydän on vainonnut mua useamman vuoden. En uskalla luottaa ihmisiin. En uskalla antaa sydämen rakastua uudelleen. En halua taas kokea sitä tuskaa mitä kerran koin. En oo pitkään aikaan tuntenu rakkautta.

 

Oon katsellut ohjelmaa nimeltä Once Upon a Time. Suomessa on näytetty kolme kautta ja ne kaikki on mulla boksilla. Ja oon täysin rakastunu kapteeni Koukkuun. Näin viime yönä jopa unta kyseisestä hahmosta. Ja oli aika komeesti k18- tavaraa. Hehheh. Unet on parhaita. Unissa tunnen todella vahvasti ja joskus ne tuntemukset jatkuvat vielä seuraavana päivänä. Esimerkiksi tänään.

 

Tunnen oloni taas teini-ikäiseksi fanitytöksi, joka uppotuu tarinaan syvästi. Olen aina ollut semmoinen, kun rakastun tarinaan, uppoudun tarinaan niin vahvasti että kuvittelen itseni osaksi tarinaa. Ensimmäinen rakkaus oli Lord of the Rings-elokuvat, jotka edelleenkin merkitsevät mulle hyvin paljon. Siitä maailmasta tuskin koskaan pääsen ikinä pois.

 

OnceUponaTime on erilainen, periaatteessa melko perus prinsessatarina. Prinsessoja jotka saavat prinssinsä. Taikuutta ja kirouksia, jotka voidaan kumota Tosirakkauden suudelmalla. Perus satujen juonikuvioita. Ei tosielämää. Sen takia niitä rakastankin. Sen takia  en osaa elää todellista elämää.

 

Uppoudun liikaa satuihin. Synkimpinä hetkinä oon kuvitellut olevani itsekkin osa tarinaa, josta en tiedä mitään. Että tämä elämä, tämä maailma jossa elämme, ei olekkaan todellisuus. Vaan valheellinen todellisuus. Että totuus on jossain muualla. Että ehkä meidät on kirottu, ja meidän pitäisi purkaa kirous jotta pääsisimme elämään oikeaa elämäämme.

 

Kuulostaa naurettavalta. Tiedän.

 

Mutta voiko kukaan väittää etteikö se muka olisi mahdollista? Mistä me sen tiedämme.

 

Kuitenkin. 

Ensiaskel kohti todellisuutta, on hyväksyä mun ongelmat. Seuraava askel on hakea niihin apua. Ylipaino, itseluottamusongelmat, mahdollisesti tunnelukko jossain sisimmässä, uhkapeliongelma ja siitä johtuneet rahaongelmat.

 

Mun on muututtava. Mun on pakko luottaa itseeni. Haluan elää.